Articles + Multimedia
Translations
More languages
Viisi asiaa jotka sinun tulee tietää stressistä
8/15/2012 10:56:58 AM
“Stressi ei ole mielentila vaan jotain mitattavissa olevaa ja vaarallista. Se ei ole abstrakti käsite jolle tulisi jonain päivänä ehkä tehdä jotain. Stressille täytyy tehdä jotain JO TÄNÄÄN.” – Stress: Portrait of a KillerFive Things You Must Know Aboutr Stress

Stressi tekee ihmisestä väsyneen. Stressi vanhentaa. Stressi voi estää urheilullisen potentiaalin saavuttamisen. Se voi jopa lihottaa ja estää suoriutumasta tehokkaasti töissä. Stressi on lamauttava inferno kehollemme ja vaikka todistusaineita sen onnellisuutta ja kehitystämme estävästä vaikutuksesta on kasoittain, stressin vaikutus ongelmiimme jätetään usein huomioimatta.

Huolimatta kaikesta stressin aiheuttamasta kärsimyksestä, näyttää siltä että erittäin stressaantuneita ja useita asioita samanaikaisesti hoitavia henkilöitä ihannoidaan. Mitä multitaskaajat (ne jotka tekevät useita asioita samanaikaisesti) eivät ymmärrä on se, että stressi itse asiassa tappaa heitä!

Tietenkin jokainen haluaa menestyä. Ensin tulisi kuitenkin vähentää stressiä joka saattaa ohjata kohti sairauksia ja luoda strategioita tulevien stressoreiden selättämiseksi. Näennäisesti selittämätön uupumus, liian suuret kehon rasvavarastot, heikentynyt urheilullinen suorituskyky tai häiriöt ja keskittymisvaikeudet töissä eivät ole ongelmia jos stressoreita osataan käsitellä oikein.  

Tämä artikkeli kertoo viisi asiaa jotka on hyvä ymmärtää stressistä ja sisältää linkin kymmeneen vinkkiin joiden avulla vähentää stressiä.

#1: Akuutin ja kroonisen stressin välillä on selvä ero

Akuutti ja krooninen stressi vaikuttavat kehoon selkeästi eri tavalla. Akuutti stressi on reaktio välittömään kriisiin kuten vastustajaa vastaan taisteleminen, villieläimen jahdattavaksi joutuminen tai jopa kilpailutapahtuma lajissa kuten painonnostossa.  Kaikki fysiologiset prosessit vastaavat välittömästi stressin uhkaan – verenpaine ja sydämen syke ovat maksimissaan ja stimuloivien ”stressi”-hormonien erityksen voi oikeasti tuntea.

Kaikki välttämättömät prosessit kytkeytyvät “päälle” ja vähemmän tärkeät kytkeytyvät “pois” päältä. Tämä tarkoittaa sitä että kasvu, kudosten korjautuminen, lisääntymistoiminnot, detoksifikaatio ja kaikki muut prosessit laitetaan lepotilaan niin kauaksi aikaa kunnes vastustaja on voitettu, leijonalta on päästy karkuun tai kisanosto on suoritettu. Kun on paettu tai voitettu, maksimaalinen fysiologinen stressireaktio loppuu ja sydämen syke, verenpaine ja hormonit palautuvat normaaleille tasoilleen. Korjaavat prosessit käynnistyvät ja kudosten korjaaminen ja paraneminen tapahtuu.

Ihmisten upean mielen ongelma on se että ihminen jatkaa stressireaktiota keskittymällä ongelmiin ja reagoimalla väärällä tavalla tilanteisiin joille hän ei voi mitään. Lisäksi koska ihmisillä on liikaa tekemistä ja elämme uhkaavassa yhteiskunnassa, ihminen tuntee turvattomuutta ja pelkoa jotka tekevät akuutista stressireaktiosta kroonisen.

Pelon ja suuttumisen EI PITÄISI kuitenkaan johtaa samojen hormonien eritykseen kuin leijonaa paetessa! Stressi on kehon tapa vastata haasteeseen. Jos stressireaktiota ei sammuteta, kylvemme ”syövyttävässä” hormonikylvyssä.

#2: Fysiologinen stressireaktio vaurioittaa kehoa pysyvästi

Fysiologisen stressin vaikutukset voidaan helposti nähdä kehossa. Stressi ON yhtä kuin plakin kertyminen valtimoihin ja rasvan kertyminen keskivartaloon. Esimerkiksi stressihormoni kortisoli itse asiassa vähentää aivojen plastisuutta ja kykyä luoda yhteyksiä aivoissa. Pienempi määrä yhteyksiä aivoissa johtaa aivojen surkastumiseen. Tuloksena tästä on huono muisti ja huonommat kognitiiviset kyvyt. Kyllä, stressi tekee tyhmäksi!

Tiedemiehet ovat selvittäneet että jatkuvasti korkea stressihormonitaso raskaana olevan äidin veressä johtaa muutoksiin sikiön hermoston kehittymisessä. Muutokset vaikuttavat lapsen aivojen kemialliseen viestintään koko lapsen elämän ajan. Lapsen aivojen osasta joka käsittelee muistia tulee pienempi ja siinä on vähemmän yhteyksiä. Aikaisen vaiheen stressi siis jättää ikävän jäljen aivoihin joka heikentää lapsen kykyä adaptoitua stressiin myöhemmällä iällä!

#3: Stressi lihottaa koska stressireaktio muuttaa verensokerin hallintaa

Tutkimukset osoittavat että fysiologinen stressi muuttaa kehon kykyä hallita verensokeria ja kuljettaa glukoosia – pääasiallinen energianlähde – soluihin. Tuloksena on huono energiataso ja muuttunut glykeeminen kontrolli joka johtaa rasvan kertymiseen. Glykeemisen kontrollin ja verensokerin hallinnan muuttumisen lisäksi tulehduksellisia tekijöitä tuotetaan kehossa. Yksi esimerkki on tulehduksellinen tekijä interleukiini-6 (IL-6). Kun sitä tuotetaan, ottaa se kohteekseen keskushermoston ja voi jopa laukaista kuumeen. Niin suuri merkitys sillä on kehon homeostaasiin.

Hiljattainen tutkimus Japanista valottaa stressin vaikutuksia IL-6-tuotantoon ja glykeemiseen kontrolliin. Tutkijat huomasivat että vuoden 2011 maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen diabetes-potilailla oli huonompi verensokerin hallinta, todisteita lisääntyneestä fysiologisesta stressistä ja enemmän tulehduksellisuutta. Tutkimusryhmä mainitsee että tämä tutkimus viittaa muuntuneen glykeemisen kontrollin ja stressin väliseen yhteyteen ja lisää todistusaineistoa aikaisempaan tutkimusdataan joka osoitti saman asian suuren kroonisen stressin alaisilla.
Kohonnut IL-6, tulehdukselliset tekijät ja heikentynyt verensokerikontrolli johtaa kehon rasvavarastojen kasvuun. Wake Forest-yliopiston tutkimuksen mukaan terveillä ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa IL-6:n ja sen kaltaisten tulehduksellisten tekijöiden määrä liittyi suurempaan stressiin, lisääntyneeseen vatsan rasvaan ja rasvaprosenttiin jopa vaikuttavien tekijöiden kuten iän, rasvattoman painon ja puristusvoiman kontrolloimisen jälkeen.

#4: Stressi aiheuttaa vanhenemista solutasolla ja geneettisellä tasolla

Maalaisjärki sanoo että stressi aiheuttaa vanhenemista ja tutkijat ovat löytäneet todistusaineista vanhenemisesta geneettisellä- ja solutasolla. Tutkimukset eliniän odotteen pituuden tieteellisiin tekijöihin on osoittanut että stressihormonit vahingoittavat telomeereja jotka ovat kiinnittyneenä kromosomeihimme ja suojelevat kromosomia ja soluja syöpäsoluiksi muuntumiselta.

Kun koetaan kroonista stressiä ja eritetään paljon kortisolia joka vuorovaikuttaa solujen kanssa, kortisoli kiihdyttää telomeerien lyhenemistä. Kun telomeereista tulee liian lyhyitä, solut joita telomeeri suojelee eivät voi enää jakauta. Solu kuolee.

Korkeat päivittäiset fysiologiset stressitasot omaavilla ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu että heillä on paljon lyhyemmät telomeerit kuin vähemmän stressaantuneilla ihmisillä samassa ikäryhmässä. Tämä tarkoittaa että heidän solunsa ovat vanhempia – syntyessä telomeerit ovat 8000 emäsparin pituiset (mitataan telomeerin verisolujen perusteella) ja vähenevät 3000 emäspariin keski-iässä ja 1500 emäspariin vanhoilla ihmisillä.

Ihmisillä joilla on paljon stressiä, on osoitettu paljon lyhyemmät telomeerit, mikä viittaa lääketieteellisesti vakavaan vanhenemiseen. Yksi arvio stressin vaikutuksesta vanhenemiseen on se että jokainen kroonisen stressin vuosi vanhentaa kuudella vuodella. Utahin yliopiston tutkimus osoitti että ihmiset joilla on pitemmät telomeerit elävät viisi vuotta pitempään kuin ne joilla on lyhyemmät telomeerit. Tämä tutkimusryhmä ehdottaa ratkaisua vanhenemiseen: Ihmisten TÄYTYY minimoida kokemansa fysiologinen stressi käyttämällä taitoja stressin hallitsemiseen, mutta heidän tulee myös noudattaa elämäntapoja (ruokavalio, liikunta, lisäravinteet, uni) jotka minimoivat fyysisen stressin vaikutukset koska huonot elintavat lyhentävät myös telomeereja.

#5: Stressi ja uni: Säälimätön syöksyminen krooniseen väsymykseen

Unenpuute aiheuttaa fyysistä ja henkistä stressiä, lisää tulehduksellisuutta ja vaikeuttaa riittävän unen saantia seuraavana yönä koska tiedämme että stressi vaikuttaa suoraan kykyyn nukkua. Unenpuute (ja siihen liittyvä stressi) tappaa jos se jatkuu pitkään!

Oikeasti – eläinmalleissa unenpuutteen on todistettu olevan kuolettava. Syy tähän on se että kun yhtenä yönä ei nuku tarpeeksi, immuunijärjestelmä aktivoituu ja tämä johtaa tulehduksellisten tekijöiden kuten IL-6:n tuotantoon. Tulehdukselliset tekijät vaikuttavat keskushermostoon, mikä nostaa kortisolia ja muita stressihormoneita mikä taas osaltaan tuottaa lisää stressiä ja vahingoittaa soluja ja telomeereja. Tämä vakava oravanpyörä joka edelleen vaikeuttaa nukkumista ja vaarantaa endokriinijärjestelmän toiminnan – tie eteenpäin on vain alamäkeä tästä lähtien!

Unenpuute polttaa loppuun yllättävän lyhyessä ajassa ja vaikutus mentaaliseen ja fyysiseen suorituskykyyn on huomattava. Esimerkiksi hiljattainen tutkimus tutki uupumuksen vaikutusta suorituskykyyn yliopistotason rugby-pelaajilla jotka kilpailivat viiden päivän turnauksessa pelaten kolme peliä riittämättömän levon ja unen vaikutuksen alaisena. Tulokset osoittivat että suorituskyky kentällä ja neuromuskulaarinen toiminta heikentyi turnauksen edetessä. Selkeä pudotus suorituskyvyssä huomattiin kolmannen pelin kohdalla (joukkue hävisi toisen ja kolmannen pelinsä). Lisäksi tulehdukselliset tekijät – tässä tapauksessa IL-6:sta ei mitattu mutta kreatiinikinaasi mitattiin – lisääntyivät jokaisena turnauksen päivänä viitaten lisääntyneeseen tulehdukselliseen tilaan.

Tutkijat huomauttavat että rugbypelaajat palautuvat jos heille annetaan tarpeeksi aikaa fyysiselle levolla ja unelle. Jos pelaaja ei pysty nukkumaan tarpeeksi lisääntyneen ahdistuneisuuden johdosta, kokeiden takia tai uniongelman takia, hän ei välttämättä palaudu ja ikävä tulehduksellinen tila syntyy. Tämä tulehduksellinen tila voi muuttaa pysyvästi suorituskykyä ja terveyttä.

Fysiologisen stressin, muistin ja kognitiivisten kykyjen välisestä yhteydestä tehdyt tutkimukset osoittavat että kun ihmisillä on korkeammat kortisolitasot ja heidät pakotetaan tekemään muisti- ja oppimistehtäviä, he suoriutuvat paljon huonommin kuin silloin kun heidän kortisolitasonsa ovat matalammat. Kortisolin pitkäaikainen vaikutus aivoihin on jatkuvaa ellei jopa pysyvää, mikä tarkoittaa sitä että vaikutuksen peruuttamiseksi stressihormoneita täytyy laskea. Käytännössä joitakin palauttavia ravinteita on nautittava ja rentouttavia harjoitteita on tehtävä. Näitä olisivat omega-3 rasvahapot ja meditaatio.

Huomenna julkaisemme artikkelin: 10 Toimivaa ratkaisua stressin vähentämiseksi ja oman potentiaalin saavuttamiseksi

Translation: Jyri Mäkinen
 
References
Back to top

FOLLOW US:

 

 

Join Our Email List Follow us on Twitter Follow us on Facebook Follow us on YouTube Follow us on Instagram